tiistai 21. huhtikuuta 2009

Mennyt maailma -sarja (Brideshead Revisited)

(Alunperin kirjoitettu 10.4.2008.)

Mennyt maailma eli Brideshead Revisited, perustuu Evelyn Waugh'n (?) samannimiseen kirjaan. Aluksi erinomainen, loppu pilaa kaiken. Tässä tarina siitä, miksi; suurimmat spoilerit merkitty.

Tarina Charles Ryderista (Jeremy Ironsin läpimurtorooli), joka toisen maailmansodan aikana päätyy muistelemaan 1920-lukua, jolloin hän opiskeli Oxfordissa ja tutustui Sebastian Flyteen ja hänen sukuunsa.

Alku on erinomainen huolimatta siirappisesta kertojaäänestä ja hirvittävästä musiikista. Näyttelijäsuoritukset ovat top-notch, erityisesti Sebastianin (Anthony Andrews). Kiltin ja agnostisen Charlesin ja katolisen, mutta rappiollisen Sebastianin ystävyys kehittyy homoeroottisin sävyin ja he hengaavat 1920-luvun bilepiireissä, joissa on aika dandy meininki. Hahmot ovat erinomaisen mielenkiintoisia; mitään järisyttävää siinä ei tapahdu, jengi vaan hengaa ja on kaikinpuolin kiehtovaa. Sarja vaikuttaa moniääniseltä ja näkökulmiltaan rikkaalta. Puoliväliin asti (siinä on esitystavasta riippuen 12 tai 13 jaksoa; suomessa eka jakso pätkäistiin kahtia) se on myös järjettömän hienosti kuvattu, väreiltään ja perspektiiveiltään se tuo mieleen impressionistiset maalaukset ja on hämmentävän kaksiulotteinen.

Erinomaisuus ei kuitenkaan säily, ja itse asiassa sarjan loppu tahraa koko helvetin sarjan, mistä syystä suosittelen, että kukaan ei katso sitä (ainakaan n. puoliväliä pidemmälle). Ja nyt seuraa tietoa miksi, SPOILERIVAARA siis:




Sarjan edetessä KAIKKI Sebastianin suvun jäsenet löytävät hyveellisen tien. Sebastianin dandymeininki ja alkoholismi vie hänet Afrikkaan, josta hän lopuksi päätyy luostariin elämään loppuelämänsä (eikä häntä nähdä n. jakson 8 jälkeen). Sebastianin sisko Julia, johon Charles rakastuu, näkee viime hetkellä valon eikä voikaan rakastua Charlesiin moraalisista syistä. Sebastianin isä, joka on aikapäiviä sitten hylännyt vaimonsa ja kirkon, palaa kuolemaan kotiinsa ja viimeisenä tekonaan tekeekin ristinmerkin viestinä papille, että hän onkin oikeassa uskossa. Ja tästä valaistuneena Charleskin kääntyy oikeaan roomalais-katoliseen uskoon!

Se olisi ollut hyvä, jos Sebastianin isä olisi kuollut siinä vaiheessa, kun hänen kätensä oli otsalla eikä vielä ollut selvää, oliko hän pyyhkimässä papin tekemän voitelun pois vai tekemässä ristinmerkkiä. Ja jos Charles olisi siksi jäänyt agnostikoksi. Sarjan näkemykset olisivat jääneet
avoimiksi ja se olisi säilynyt moniäänisenä. Mutta vittu kun vituttaa kun kiehtova ja kysymyksiä herättävä sarja päättyykin siten, että kaikkeen onkin yksi ja ainoa ja vieläpä sormeaheristelevän moralistinen vastaus.

SAATANA!!!

Mikä pettymys! Välttäkää kuin ruttoa!

Ei kommentteja: